Alun loppu, vai lopun alku: Saapuminen asuntolaan
Noniin, pitkasta aikaa taas paastiin skandinaaviepaystavallisen nappiksen aareen.. Vielakaan emme ole saaneet "lukaaliimme" omaa intternettia, mutta nyt pitaa vahan purkaa alkureissun tapahtumia ennenkuin ne vaipuvat lopullisesti unholaan.. Kuvia tulee myohemmin, malttakaas ny..
Aloitetaan siis aivan alusta.. se taisi olla sateinen myohaisiltapaiva kun vihdoin saavuimme Sendain lentokentalle, jossa meita oli odottamassa chauffoori kyltin kera. Saimme siis heti ilmaiset kyydit suoraan Tohoku International Student Housen portille asti. Lyhyen introsession jalkeen meidat ohjattiin omiin sviitteihimme. Vaikka emme juuri osanneet mitaan odottaa, oli yllatys silti melkoinen. Vaikka Samilla on kokemusta extremeasumisesta Mikontalossa seka Wainola2:ssa(ennen remonttia) meinasi silti alahuuli ruveta vapattamaan.. Listataanpas muutama yksityiskohta:
Sami sai luukkunsa D siiven asunnosta nro 204, ja Tonin mesta sijaitsi A blokin oven 108 takana. Paatimmekin lahes instantisti tehda Samin asunnosta basecampin johon kaikki astiat, ruoat ja muut mukavuudet laitetaan. Hengailemmekin siis yleensa aika pitkalti yhdessa paikassa, mita nyt Toni kay tirsat kiskomassa omassa huoneessaan.
Itse vuokra naissa maanpaallisissa paratiiseissa on varsin kohtuullinen.. kaasu-, sahko-, vesi-, huolto-, puhelin-, lakanasettimaksuineen paivineen kokonaiskustannukset jaavat johonkin 100-120e tuntumaan.. ellei satu pitamaan kaasulampparia huutamassa 24/7 (eihan meille finskeilla niin hataa, mutta nakisitte naiden meksikolaisten, syyrialaisten ja spaniardien ilmeet kun ne tepastelee ympariinsa toppatakit paalla =)
Itse kompleksi on Mikontalosta tuttua betonirakentamista, joka varaa talvisin itsensa tayteen jaakaappikylmyytta, ja mita luultavimmin loppukesasta sisalampotilat muistuttavat leivinuunia.
Vanhemmille, ja muille huolestuneille helpotukseksi todettakoon, etta tasta avautumisesta huolimatta olemme jo tottuneet asuntolaan. Se on taynna mita mukavempia asukkeja (emmeka nyt puhu mistaan hyonteisista ;) Tulemme varmasti raportoimaan lisaa asuntolan arjesta lahiaikoina.. stay tuned!
Aloitetaan siis aivan alusta.. se taisi olla sateinen myohaisiltapaiva kun vihdoin saavuimme Sendain lentokentalle, jossa meita oli odottamassa chauffoori kyltin kera. Saimme siis heti ilmaiset kyydit suoraan Tohoku International Student Housen portille asti. Lyhyen introsession jalkeen meidat ohjattiin omiin sviitteihimme. Vaikka emme juuri osanneet mitaan odottaa, oli yllatys silti melkoinen. Vaikka Samilla on kokemusta extremeasumisesta Mikontalossa seka Wainola2:ssa(ennen remonttia) meinasi silti alahuuli ruveta vapattamaan.. Listataanpas muutama yksityiskohta:
- Jaakylmat lattiat / ei minkaan sortin lampoeristysta
- Se vaha maali mita seinilla oli, rapisi alas samantien kun oven avasi
- Huoneen ainoana lammonlahteena toimi sahko/kaasulammitin jonka kayttoohjeista ei olisi Miyagi-senseikaan tajunnut halaistua harakanvarvasta
- Myos lammin vesi, seka liesi toimivat kaasuavusteisesti
- Vaatesailytystilaa ja kaappilokeroita tassa 18m2 huoneessa oli sentaan enemman kuin mita 4 hengen perhe tarvitsisi Alaskanlomalla
- Asuntolassa oli 2 suihkua per kerros.. (tasta lisaa avautumista myohemmin)
Sami sai luukkunsa D siiven asunnosta nro 204, ja Tonin mesta sijaitsi A blokin oven 108 takana. Paatimmekin lahes instantisti tehda Samin asunnosta basecampin johon kaikki astiat, ruoat ja muut mukavuudet laitetaan. Hengailemmekin siis yleensa aika pitkalti yhdessa paikassa, mita nyt Toni kay tirsat kiskomassa omassa huoneessaan.
Itse vuokra naissa maanpaallisissa paratiiseissa on varsin kohtuullinen.. kaasu-, sahko-, vesi-, huolto-, puhelin-, lakanasettimaksuineen paivineen kokonaiskustannukset jaavat johonkin 100-120e tuntumaan.. ellei satu pitamaan kaasulampparia huutamassa 24/7 (eihan meille finskeilla niin hataa, mutta nakisitte naiden meksikolaisten, syyrialaisten ja spaniardien ilmeet kun ne tepastelee ympariinsa toppatakit paalla =)
Itse kompleksi on Mikontalosta tuttua betonirakentamista, joka varaa talvisin itsensa tayteen jaakaappikylmyytta, ja mita luultavimmin loppukesasta sisalampotilat muistuttavat leivinuunia.
Vanhemmille, ja muille huolestuneille helpotukseksi todettakoon, etta tasta avautumisesta huolimatta olemme jo tottuneet asuntolaan. Se on taynna mita mukavempia asukkeja (emmeka nyt puhu mistaan hyonteisista ;) Tulemme varmasti raportoimaan lisaa asuntolan arjesta lahiaikoina.. stay tuned!
posted by kuivis at 15:01
2 Kommentit:
Hehee, I totally sympathize! Muistelen Ashevillen sitä yksiö-rakennusta ja ah, suihku jonka suutin on 1.8m korkeudessa.. ja mä olen 1.9m pitkä. Mut tosiaan kaverin kaa tollasesta selviää ku voi yhdes nauraa, ja siel on varmaan aika hyvä meisinki siel kv-talossa. Nyt vaan diegoja traumatisoimaan shortsit jalassa pitkin käytäviä; "Mitä, Suomessa tää on normaali kesälämpötila".. ;D
Ja ota selvää pliis mitä merkitystä sillä japanilaisten v-kirjaimella (etusormet silleen v-muodossa) joka täytyy joka jumalan kuvassa olla esillä! :D Mä vaan toivon ettei se tartu teihin. ;)
Heh, meillä oli koko asuntolassa (~150 henkeä) 3 suihkua ;)
Lähetä kommentti
<< Home