Arkielämän yksityiskohtia: Polkemisen sietämätön keveys

Päivänpolttaviin detaljeihin keskittyvässä juttusarjassamme kevennämme tänään mieltämme avautumalla hieman koulumatkoistamme. Aiemmin mainitsimme polkupyörän olevan ehdottomasti kätevin tapa liikkua paikasta toiseen, mutta nyt tämä toteamus vaatii hieman tarkennusta. Poistakaamme japanilaiselle hameväelle suunnatut munamankelit edellisen lauseen viitekehyksestä, ja lisättäköön vielä polkupyörän käsitteeseen kaino toive vaihteista ja tehokkaista (lue: toimivista) jarruista.

Tohoku University koostuu useasta ympäri kaupunkia sirotellusta campuksesta. Japaninkielentuntimme ovat Kawauchi-campuksella ( humanisticampus - *yaiks* ), joka sijaitsee 15 minuutin rivakan polkaisumatkan päässä asuntolastamme. Tämähän ei tietenkään ole temppu eikä mikään, mutta joku on joskus suuressa viisaudessaan päättänyt sijoittaa insinööricampuksen, Aobayaman, paikkakunnan suurimman mäennyppylän päälle. (Sama kukkula josta edellisen artikkelin panorama on otettu)

Aobayama sijaitsee verrattaen lähellä Kawauchi-campusta. Ainoastaan korkeuseroa kertyy noin neljää Lukonmäkeä vastaava nousu (heille, joille Lukonmäki ei soita kelloja, täsmennettäköön että japanin sana yama tarkoittaa suomeksi vuorta) Jos joku sai joskus kuningasidean sijoittaa insinöörikampus mäen päälle saadakseen opiskelijarukat harrastamaan edes hieman liikuntaa, niin sekin jalo idea on onnistuneesti vesitetty sillä että kaikki Aobayamalla opiskelevat ostavat ensitöikseen skootterin =)

Päivän turhana triviana julkituotakoon, että meikän konkelin etujarrupalat (takajarru on vain pelkkä kahva vailla vaikutusta matkustusnopeuteen) kestivät 4 alaspäinlaskua.

t.nimim. "Hmm.. täällä haisee ihan palaneelle kumille.. ai, kappas.."